Huomion joustava siirtäminen
Arjen kehotietoisuus
Kehotietoisuus on nähty avaimena hyvinvointiin ja terveyteen. Onko myös mahdollisuus, että tietoisuus omista kehon tuntemuksista kääntyy enemmänkin itseä vastaan?
Kun alamme kiinnittää huomioita kehon tuntemuksiin, tulemme väistämättä myös kohtaamaan epämukavalta tuntuvia aistimuksia. Usein jonkinlaista jännitystä, kiristystä, mahdollista kipua, sydämen sykkeen kiihtymistä tai hengitykseen liittyviä muutoksia. Näiden äärellä voi pysähtyä havainnoimaan millaisia tunteita ja ajatuksia nämä tuntemukset minussa herättävät?
Erityisesti stressaavissa tai muuten voimakkaita tunteita aktivoivissa tilanteissa autonomisen hermoston sympaattisen haaran aktivoituminen virittää kehoa. Yksinkertaistettuna olemme valmiita taistelemaan, pakenemaan tai jähmettymään. Kehotietoisuuden taso ja sävy vaikuttavat siihen, miten tunnistamme ja tulkitsemme tuntemuksia sekä miten reagoimme niihin.
Saatamme sivuuttaa tuntemukset kokonaan. Saatamme säikähtää omia tuntemuksiamme, jolloin myös stressitasot nousevat uudelle kierrokselle. Saatamme syttyä taisteluvalmiuteen tai pyrkiä nopeasti pois tilanteesta. Kehon toimintavalmius syttyy automaattisesti selkärangasta ja herkästi käy niin, että siirrymme autopilotille.
Epämukava tuntemus tai voimakas kehon fysiologinen reaktio voivat lisätä huomion kiinnittymistä siihen. Tarkkaavuus kohdentuu tuntemuksiin magneetin lailla. Niiden tarkkailusta voi olla vaikea hellittää tai päästä irti. Oman kehon havainnoinnista ja itsensä tarkkailusta voi tulla noidankehä, joka lisää stressiä, ahdistusta ja pahaa oloa. Oman kehon viestit voivat tuntua pelottavalta.
Miten voisi silloin löytää luottamusta omaan kehoon ja vähentää havaintojen aiheuttamia reaktioita? Sen sijaan, että omaa kehoa tarvitsee paeta, mistä voisi löytää turvaa ja luottamusta asettua sen äärelle.
Tieto siitä, mitä kehossa tapahtuu voi auttaa alkuun, kun tulkinta kehon viesteistä saa uusia sävyjä. Tieto ei yksin kuitenkaan poista automaattisesti niiden herättämiä tunteita ja toimintavalmiutta. Tiedon lisäksi voimme tarvita kykyä rauhoittaa itseä, joustavuutta, hyväksyvää ja lempeää suhtautumista.
Kyky rauhoittaa itseään voi alkaa keholliselta tasolta. Voisinko purkaa kehon toimintavalmiutta ja säädellä vireystilaani pienen liikkeen, aistitunnon tai hengityksen vapauttamisen kautta. Voisinko maadoittua nykyhetkeen ympäristön havainnoinnin ja tarkkaavuuden kohdentamisen keinoin. Voimakkain tunnereaktio saa tilaa laantua ja sitä voisi havainnoida rauhallisemmin – ei tässä ole mitään hätää.
Alkuun voi päästä siirtämällä huomioita, alkuun vaikka kehon ulkopuolelle ympäristöön ja sieltä takaisin omaan kehoon. Omassa kehossa hankalasta neutraaliin ja sieltä taas takaisin. Joustavuus vie meitä takaisin kohti hermostollista sietoikkunaa. Fokus voi laajentua, sävyeroja mahtuu mukaan ja kiinnittyminen yksittäiseen havaintoon voi hellittää. Yksittäisen havainnoin sijaan voimme hahmottaa kehoa kokonaisuutena, tuntemusten, aistimusten ja reaktioiden kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa toisiinsa. Olemme kokonaisia päästä varpaisiin, voimme olla kontaktissa ympäristöön ja omaan kehoomme.
Kehotietoisuus voisi näin olla kykyä ajatella ja huomioida omaa kehoa sekä olla läsnä omassa kehossaan.
#arjenkehotietoisuus #psykofyysinenfysioterapia #psykofyysinenfysioterapeutti #kehollisuus #pysähtyminen #kokonainenihminen #päästävarpaisiin #kokemuksellinenoppiminen #kehotietoisuus #kehonrajat #turvakehossa #myötätunto #joustavuus #tietoinenläsnäolo