Kehotietoisuus

Mitä kehotietoisuus tarkoittaa?

Kehotietoisuuden käsitteestä voidaan puhua useammassa eri yhteydessä ja sen vahvistamiseen kannustetaan. Mitä se oikein tarkoittaa? Löysin seuraavia erilaisia määritelmiä kehotietoisuuden käsitteelle ja ne painottavat hieman eri näkökulmia.

"Kehotietoisuus (body awareness) sisältää huomion keskittymisen ja tietoisuuden kehon sisäistä tuntemuksista. Kehotietoisuus perustuu havaintoihin ja kokemuksiin, joita voidaan tarkastella tietoisesti ja ovat muokattavissa huomion, tulkinnan, arvioinnin, uskomusten, muistojen, asenteiden ja vaikutelmien kautta." (1)

"Kehotietoisuus on syvempää ja kokonaisvaltaisempaa itsen tiedostamista, hahmottamista, ymmärrystä ja hallintaa." (2)

"Sisältää tarkan, subjektiivisen tietoisuuden kehon ulko- ja sisäpuolelta tulevien ärsykkeiden synnyttämistä kehoaistimuksista." (3)

"Kehon aistimiseen liittyy kehotietoisuuden käsite oman kehon tietoisesta havaitsemisesta." (4)

Määritelmien avulla voi olla hankalaa saada kiinni siitä, mitä tämä kaikki tarkoittaa suhteessa omaan kehollisuuteen. Miten kehotietoisuuttaan voi havainnoida tai tarkastella? Vastaanotolla asiakkaiden kanssa pohdimme usein, että onko kehotietoisuus sitä, miten voi havainnoida omaa kehoa aistien, kehon asentojen, liikkeen, hengityksen ja lihaksiston kautta. Sitä, miten voi olla tietoinen siitä mitä havaitsee ja mitä havaintoja tekee.

Kehotietoisuus osana arkea

Arjen kehotietoisuus voisi olla yksinkertaistettuna kykyä havainnoida omia tuntemuksiaan suhteessa päivän tapahtumiin, ajatuksiin ja tunteisiin. Havainnointia siitä, millaisia kehontuntemuksia minussa herää, millaisia reaktioita ne saavat minussa aikaan ja mihin toimintaan ne minua ohjaavat.

Joskus voi olla tarpeellista enemmin hellittää tuntemusten tarkkailusta kuin korostaa niiden huomioimista. Omaa joustavuutta suhteessa tarkkaavuuden ja huomion keskittämiseen voi harjoitella. Aina kehontuntemusten ei tarvitse myöskään tarkoittaa mitään tai johtaa mihinkään toimintaan. Analysoinnista, arvottamisesta ja reagoinnista voi kokeilla hellittää ja kuulostella, miltä tuntuisi siirtyä kohti "olla vaan" olotilaa.

Aina kaikki kehon tuntemukset eivät ole mukavia ja kehotietoisuus ei ole vain "positiivista pöhinää". Omassa kehossa saa tuntua välillä ikävältä. Me kaikki voimme kokea kipua, stressireaktioita ja vireystilat saattavat heitellä osana arkea. Näin voi olla ja kenenkään ei tarvitse olla aina rauhallinen.

Voiko kehotietoisuus osana arkea olla sitä, että voi havahtua huomaamaan, mitä voi aistia omasta kehostaan ja tukea saadun viestin avulla omaa toimintaansa.

Voiko se olla sitä, että mitään ei tarvitse muuttaa, vaan antaa olla vaan. Voiko se olla sitä, että joskus ne ikävätkin tuntemukset välittävät arvokasta tietoa. Voiko se olla sitä, että luottaa hankalan olon tai ikävän tuntemuksen menevän ohi, kun se on voinut nousta pintaan ja tullut kuulluksi. Voiko se olla sitä, että voi tukea omaa maadottumistaan nykyhetkeen, jollain itselle sopivalla tavalla.

Minulle se voi olla pieni liike, sinulle se voi olla hengitys ja jollekin muulle ympäristön yksityiskohtien havaitsemista. Olemme kaikki erilaisia ja meillä on erilaiset tarpeet. 

Ammattilaisena minusta on levollista ajatella, että kehotietoisuus on jotain sellaista missä ei tarvitse tulla valmiiksi.

Lähteet:

(1) Mehling WE, Wrubel J, Daubenmier JJ, Price CJ, Kerr CE, Silow T, Gopisetty V, Stewart AL. Body Awareness: a phenomenological inquiry into the common ground of mind-body therapies. Philos Ethics Humanit Med. 2011 Apr 7;6:6. doi: 10.1186/1747-5341-6-6. PMID: 21473781; PMCID: PMC3096919.

(2) Herrala, H., Kahrola, T., Sandström, M. 2008. Psykofyysinen ihminen. Helsinki. WSOY.

(3) Rothschild, B. 2000. The Body Remembers. WW Norton co.

(4) Lainattu lähteestä Kehoni on pesäni (Sundberg, Putkisaari & Salmela 2015), jossa lainauksen alkuperäinen lähde: Dropsy 1984, Herrala ym. 2008, Klemola 2004, Meekum 2002.