Psykofyysinen fysioterapia – terapeuttisen vallan vahvistaja?
Ajatuksia terapeuttisesta vallasta
Kirjoitin aiheesta esseen osana opintoja tietynlaisen tehtävänannon, lähdemateriaalin ja annetun sanamäärän pohjalta. Tämän esseen kirjoittaminen opetti minulle paljon siitä, miten omaa työtä voi tarkastella arkipäiväisen rutiinin ulkopuolelta sekä kokonaan eri perspektiivistä. Tämä oli myös syy siihen, miksi halusin jakaa tekstin.
Ehkä se herättää uusia ajatuksia myös sinussa?
"Terapiakulttuuri määritellään kehitykseksi, jossa terapeuttiset käsitteet yleistyvät arjessa, olemassaoloa hahmotetaan psykologisen tiedon valossa ja yksilön minuuden ymmärtäminen on projektiluontoinen hanke (Salonen & Pessi, 2021). Terapiakulttuuri näyttäytyy vahvasti työssäni psykofyysisenä fysioterapeuttina.
On yleistä, että uupunut työntekijä saapuu vastaanotolle työterveyslääkärin ohjaamana ja haluaa kuukauden sairasloman aikana opetella rentoutumaan. Hänelle on puhuttu vireystilan säätelystä ja ohjattu lukemaan siihen liittyvä kirja. Usein voimakas ahdistuneisuus estää rentoutumisen työn paineiden tai kiireiden takia, mutta toive on palata nopeasti takaisin. Vahvistanko minä terapeuttista valtaa ohjaamalla hänelle uusia keinoja säädellä itseään ja muuttaa ajattelu- ja toimintamalleja sen sijaan, että työyhteisössä tapahtuisi muutoksia?
Terapeuttisen vallan käsite määritellään yhteiskunnalliseksi vallankäytöksi, jossa yhdistyvät psykologiatieteellisestä asiantuntijuudesta ja terapiamuodoista kumpuavat sanastot, arvot ja toimintatavat (Brunila, Harni, Saari ja Ylöstalo 2021). Terapeuttisen vallan käsitteen avulla on mahdollista tarkastella esimerkiksi psykologisoitumisen ja erilaisten terapiamuodoista kumpuavien ajatusmallien toimintaa vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisen vallankäytön välisiä suhteita (Brunila ym. 2021). Psykofyysisenä fysioterapeuttina ohjaan keskustelua toimintakyvyn haasteisiin ja työskentelylle asetetaan tavoitteita. Puhumme usein molemmat samoilla psykologian sanoilla itsemyötätunnosta, armollisuudesta ja luvasta antaa itsensä levätä keinoina jaksaa työssä. Tunteiden, ajatusten ja toiminnan välistä suhdetta tarkastellaan yksilön kyvykkyyden näkökulmasta. Näin psykologian keskeiset käsitteet siirtyvät alan tutkimuskirjallisuudesta ammattilaisten työn kautta yksilöiden arkeen ja tapaan ymmärtää itseään (Yle Areena 2020).
Yle Areenan podcastissa (2020) self-help käsite määriteltiin ilmiöksi, joka on moninainen ja –alainen sekä skaalautuu "huuhaasta" tutkittuun tietoon. Kuten podcast (2020) nosti esiin, kyse ei ole uudesta ilmiöstä, vaan sen juuret ovat jo antiikin ajoissa. Self-helpin tavoite on itsetutkistelu, johon nykypäivänä on tarjolla kirjojen lisäksi elokuvia, Internetin sisältöä, koulutuksia ja laaja näkyvyys mediassa. Ilmiön vahvistumisen taustalla ovat yhteiskunnalliset muutokset työmarkkinoilla, jotka ovat muuttuneet epävarmemmiksi ja yksilöllistyminen on kasvanut. Podcastin (2020) esiin nostama ilmiö, jossa yksilö sekä kokee itse olevansa vastuussa itsensä kehittämisestä sekä työympäristö odottaa hänen ottavan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan korostuu vastaanotolla.
Self-help-ilmiöön liittyviä yhdistäviä piirteitä ovat podcastin (2020) mukaan keskittyminen itsetuntemukseen, oman elämän tarkastelu, tavoite muuttaa omia ajatus- ja toimintamalleja sekä hallita tunteita. Toive muuttaa itseä näkyy myös asiakastyössä, jossa haetaan keinoja "hallita itseään". Psykofyysisestä fysioterapiasta haetaan podcastin (2020) esiin nostamia helppoja mekanistisia keinoja monimutkaisiin kysymyksiin, kun toive on jaksaa ja saavuttaa parempi terveys.
Psykofyysisenä fysioterapeuttina ruokin osin terapeuttista kulttuuria tukemalla asiakasta kohti muutoksia. Sosiologi Daniel Nehringin mukaan terapeuttisella kulttuurilla tarkoitetaan ajatusta siitä, että työstämällä itseään ja omaa ajatteluaan yksilö voi saavuttaa tavoitteensa kuten paremman terveyden (Bergroth ja Perheentupa 2020). Nehringin mukaan (Bergroth ym. 2020) terapeuttisen kulttuurin vahvistumisen haasteena on se, että yhteiskunnallisten ongelmien ja rakenteiden kehittämisen sijaan hyvinvoinnista huolehtiminen perustuu yksilön valintoihin ja asenteisiin.
Terapeuttinen kulttuuri ei ole yhtenäinen tai määräävä kulttuurinen rakenne, vaan se muodostuu paikallisista ja globaaleista, symbolisista ja materiaalisista osista, joita me yksilöt kokoamme yhteen arkielämässä. Kiinnostava kysymys onkin, mistä eri asioista terapeuttiset käytännön ihmisten arjessa muodostuvat ja mihin tarkoitukseen terapeuttista itsestä muokkaamista hyödynnetään. (Bergroth ym. 2020.) Hakeutuminen psykofyysiseen fysioterapiaan saamaan apua ja tukea ei ole yksiselitteisesti vain huono asia. Yksilön halussa voida paremmin ja tukea omaa mielenterveyttään ei sellaisenaan ole mitään väärää. Ammattilaisena roolissa on tärkeää olla hereillä sen suhteen, että vahvistetaanko yksilön kokemusta huonommuudesta ja työyhteisön lupaa olla muuttumaton.
Toimijuus on psykologian ja sosiologian käsite, jolla viitataan yhteisöllisessä toiminnassa syntyvään yksilön itsenäiseen toimintavalmiuteen sekä kokemukseen tästä valmiudesta. Toimijuutta voidaan tarkastella yksilön kykynä ja haluna toimia itsenäisesti ja aktiivisesti oman elämänsä toiminnan suhteen. (Salonen ja Pessi, 2019.) Tarkastellessa terapeuttista valtaa tästä näkökulmasta, voidaan nostaa esiin myös yksilön oma tarve edistää omaa toimijuutta suhteessa arkeen, johon esimerkiksi psykofyysinen fysioterapia tai jollain tasolla siihen verrattavissa oleva oma-apukirjallisuus antavat keinoja.
Salonen ja Pessi (2019) nostivat esiin, että toimijuuteen liittyviä elementtejä ovat vapaus tehdä valintoja ja vaikuttaa, osallisuus sekä oman elämän intentionaalisuus. Toimijuus toimii näin hyvänä käsitteenä tarkastellessa sitä, miten yksilö kokee terapeuttisen vallan ja valitsee esimerkiksi oma-apukirjallisuutta. Kuten tutkimuksessa (Salonen & Pessi, 2019) todettiin, toimijuuden korostaminen ei tarkoita yhteiskunnan rakenteiden, vallan ja hallinnan vaikutusten kiistämistä tai huomitta jättämistä. Yksilön kokemusta suhteessa oma-apukirjallisuuteen voidaan tarkastella myös kulttuurin, sosiaalisen kontekstin tai yksilön tilanteen kautta (Salonen ym. 2019).
Ylen Kulttuuriykkönen -podcastin (2021) jaksossa nostettiin esiin toipumisorientaation käsite. Podcastin (2021) mukaan sillä tarkoitetaan ajattelun ja toiminnan viitekehystä, jossa painotetaan toimijuuden lisäksi voimavaroja, toivoa, merkityksellisyyttä, osallisuutta ja positiivista mielenterveyttä. Mielenterveyden haasteiden kohdalla parantumisen ehtona nähdään juuri toimijuuden käsite eli miten yksilö kykenee löytämään toimijuuden itsestään. Tämän nähdään heijastavan terapeuttista valtaa laajemmin, koska se hävittää erottelua patologian ja terveyden välillä (Yle 2021). Podcastissa (2021) nostettiin esiin, miten tällainen puhetapa ruokkii sitä, että jokaisen meistä "kansalaisvelvoite" olisi pitää huolta omasta mielenterveydestään. Terveydenhuollossa on siirrytty vahvasti yksilön vastuuttamiseen ja fysioterapiassa ajatus on, että yksilö oppisi keinoja "hoitaa itseään".
Podcast (2021) nosti esiin hyvin ajatuksen siitä, että terapeuttinen valta on kuin puhumaan oppimista. Onko terapeuttisen vallan leviäminen edennyt siihen pisteeseen, että työssä huonosti voiva yksilö voi voida paremmin vasta kun hän on omaksunut terapeuttisen kielen, löytänyt keinoja self-helpistä itsensä muokkaamiseen ja saavuttanut täydellisen toimijuuden? Psykofyysisenä fysioterapeuttina voin terapeuttisen toiminnan nimissä käyttää valtaa väärin tai ohjata huomioita myös yksilön ympärille - työyhteisöön ja laajemmin yhteiskuntaan."
Lähteet:
(1) Brunila, Harni, Saari ja Ylöstalo. 2021. Terapeuttisen vallan näkökulmia ja historiallisia kehityskulkuja. Teoksessa Brunila ym. (toim.) Terapeuttinen valta. Onnellisuuden ja hyvinvoinnin jännitteitä 2000-luvun Suomessa. Vastapaino.
(2) Salonen ja Pessi. 2019. Toimijana terapeuttisessa kulttuurissa. Tutkimus oma-apukirjallisuuden lukijoiden lukukokemuksista. Kulttuurintutkimus 36 (2019): 3–4, 16–30.
(3) Yle Kulttuuriykkönen. 2021. Terapeuttinen valta vaikuttaa salakavalasti – podcast. https://areena.yle.fi/podcastit/1-50882670
(4) Yle Areena. 2020. Ihminen huippuvireessä -podcast. Self-help opastaa kohti "parasta versiota" ja paikkaa usein palvelujärjestelmän puutteita. https://areena.yle.fi/podcastit/1-50547227
(5) Bergroth ja Perheentupa. 2020. Sosiologia valokeilassa: Terapeuttinen kulttuuri taipuu moneksi – haastattelussa sosiologi Daniel Nehring. https://ilmiomedia.fi/artikkelit/sosiologia-valokeilassa-terapeuttinen-kulttuuri-daniel-nehring/