Vireystila

Mitä tarkoittavat optimaalinen vireys sekä yli- ja alivireys?

Ylipäätään vireyden käsitteellä tarkoitetaan valmiutta kaikelle fyysiselle ja psyykkiselle toiminnalle.

Kielitoimiston sanakirjan mukaa vireys määritellään seuraavasti:

"Virkeys, pirteys, tarmokkuus, eloisuus, vilkkaus, toimeliaisuus, energisyys."

Toimintavalmiutta kuvaavia sanoja, joista voisi pohtia sitä, miten ne näkyvät suhteessa varsinaiseen toimintakykyyn. Vireyteen vaikuttavat ainakin väsymyksen taso, motivaatio, tekemisen ja olemisen muoto sekä sosiaalinen tilanne.

Ennen kuin tarkastellaan vireystilaan ja sen vaihteluun liittyviä kehollisia tuntemuksia, halusin pysähtyä sen äärelle, mitä vireystilalla ylipäätään tarkoitetaan.

Vireystila on merkittävä osa arjen toimintakykyä, vaikuttaa jaksavuuteen ja toiminnan sujuvuuteen. Jos pitää pinnistellä sen säätelyn osalta jostain syystä, erityisesti keskittyminen muuttuu haastavaksi ja toiminta on tahmeaa. Arjen asiat kuluttavat kohtuuttoman määrän energiaa, kun oma tarkkaavaisuus on kuin pingispallo, joka pomppii paikasta toiseen ja yritetään keskittyä pitämään se pöydällä.

Vireystilaan vaikuttavat merkittävästi uni, sen riittävä määrä ja laatu. Samoin sairaudet, ateriarytmi, verensokeritasot ja lääkitys voivat vaikuttaa siihen.

Omassa työssä näiden lisäksi näkyy usein myös se, miten voimakkaat tunnetilat vaikuttavat vireystilaan. Tunteet aikaansaavat kehon reaktioita ja tunnetila virittää meitä. Esimerkiksi jonkin tilanteen jännittäminen voi yltyä sopivasta, "aikaansaavasta" optimaalisesta vireytytymisestä ylivireyteen, jossa toimintakyky heikkenee jopa totaalisesti. Huomio on toiminnan kannalta kohdentunut epätarkoituksenmukaiseen, kuten kiihtyneeseen sydämen sykkeeseen.

Voimakkaat vireystilan vaihtelut ja haasteet sen säätelyssä vievät erityisesti paljon energiaa, kuluttavat voimavarat herkästi loppuun. Arjessa jaksaminen muuttuu haastavaksi ja tavalliset tilanteet tuntuvat kuormittavilta.

Vireystila ja sen vaihtelu tuntuvat usein erityisesti kehossa.